Hietasaari - Pullikainen


Olimme jo matkalla kohti Lappeenrantaa, kun kipparin kanssa päätettiin käydä tsekkaamassa Pullikainen. Se ei tehnyt kovinkaan suurta lenkkiä ja voisimme siellä syödä vaikka lounaan. Pullikainen on kohtuullisen uusi kohde ja tiedot kohteesta on ristiriitaisia. Jossakin sinne luvattiin vain 1.5m syvyyttä ja toisaalla taas yli 2m syvyyttä. 


Pullikaiseen menevä väylä on hyvin merkitty ja huolimatta joistakin vanhoista lähestymiskartoista, laituri sijaitsee nimenomaan Pullikaisen sylissä, suojaisassa lahdessa. Väylä on aika tarkka ja matalan veden aikaan ei meidän luuskalla (syväys 1.8 m) tänne välttämättä pääse. Lähes kapein kohta mentäessä suojaiseen lahteen on samalla matalin kohta. Itse lahdessa on sitten 12 m syvää. Pienemmät purjeveneet oli kiinni maissa niin, että puiden oksat kutittelivat mastoa. Ihanaa.


Kohteen ollessa uusi, myös kohteen wc, keittokatos ja jätepisteet on uusia. Erinomaisia.
Saaren eteläpuolella pääsee sille selälle, jolta ajellaan Lappeenrantaan. Horisontissa näkyykin isoja tehtaita, mutta se ei poista rannan upeaa idylliä. 



 Kauniit kirkkaat vedet houkuttelevat uimaan ja pehmeät puolukkamättäät kantavat lyhyiden päiväunien verran kesäistä torkkujaa.



 Viihdyimme rannalla hyvän tovin. Upea hiekkaranta on kuin tehty lapsia varten. Rannan lounaiskolkassa on yksityisiä mökkejä, mutta ne on hyvin merkitty. Ranta on erittäin rauhallinen. Ehkä se johtuu siitä, kun kohde on uusi tai sitten siitä, ettei tänne uskalleta ajaa. Niin tai näin, tämä ranta on yksi suosikeistani.


Seuraavana onkin sitten Lappeenranta ja siitä kanavaan. Loma on lopussa. Niin se vain on. On jatkettava eteenpäin ja jätettävä Saimaa odottamaan kauniina seuraavaa kertaa. Postaan vielä kanavan jälkeisiä tunnelmia, mutta Lappeenrantaa ja kanavaa en ruodi tässä enää. 

Vielä muikkarina, että hyvää dataa Saimaan retkikohteista saat täältä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kifskär itäsatama, Merikarhut

Matgruvan, Tammisaaren kansallispuisto. Merikarhut

Irisholm. Oi mikä paratiisi!