(2012) Haapsalu (Viro) - Gölisnäs (Inkoo, Suomi)

Haapsalusta oli lähtö aamupäivästä. Suunnittelimme yöpurjehdusta, mutta säätietojen mukaan aamu tulisikin olmeaan kovin tyyni joten lähdimme tavoittelemaan tuulta ja poistuimme aamiaisen ja kauppareissun jälkeen merelle. Purjehdimme kohtuullisessa säässä ja kohtuullisen maltillisessa aallokossa kaikki seitsemänkymmentä mailia Haapsalusta Gölisnäsiin. AIkaa meni kolmetoista tuntia ja saavuimme Suomen saaristoon pilkkopimeässä.  Melkein pääsi itku kun saavuimme avomereltä saarten väliin ja mäntyjen tuoksu hiipi voimakkaana suoraan sydämmeen. Oli todella hurja tunne purjehtia kahden kuukauden jälkeen saarten välissä kun suuret mustat saaret lähentelivät. Tabletissa on asennettuna Navionics juuri näitä tilanteita varten. Seikkailimme saarten välissä siis tabletin ja plotterin avulla. Kahden eri valmistajan kartat pitäisivät tehokkaan lampun avulla meidät poissa kiviltä. Rauhassa ja tuoksuista nautiskellen rantauduimme yllättävän täynnä olevaan Gölisnäsin laituriin 2.15 yöllä. Onnen huumassa uneen ja aamua odottelemaan.
Lapset olivat onnesta pörheinä eikä heitä veneessä näkynyt aamiaisen jälkeen. Kesäkin tuli luoksemme kuin tilattuna ja Gölisin täydellinen pikkusauna lämmitti meitä kaksi tuntia. Elämä on ihanaa ja Suomen saaristo maailman kaunein!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kifskär itäsatama, Merikarhut

Kuva
Kifskär sijaitsee Hanko-Utö väylän pohjoispuolella Hiittisten saaristossa. Tässä saaressa on sekä itäsatama (jossa me olimme) sekä länsisatama. TÄmä hyvä, silloin voi valit sataman tuulen mukaan.   Luonto on hämmentävän kaunista täälläkin. Pidän tästä Merikarhujen tavasta ajatella. Suojella luontoa niin, että siitä on iloa vielä seuraavillekin sukupolville.  Ja mikä huippua, saaret on roskattomia. Eli minkä tuot, sen viet. Täällä on tiskikatokset, joissa on ihanan helppoa tiskata päivän astiat. Tästä minä pidän. Ei yhtään tiskivettä mereen.   Kifskärissä on kaksi saunaa joista toisesta kuva alla. Saunoista huomaan, että otan liian vähän (eli en ollenkaan) kuvia. Koitan ryhdistäytyä siinä.    Kifskäristä ei olekaan mitään tarinaa kerrottavana, mutta sen voin sanoa, että minä viihdyin täällä(kin). Täällä oli ihan kesä sää!    Tämän saaren erikoisuuksiin kuuluu sisääntulo itäsatamaan. Se huimaa vielä poislähtiessäin. Siinä jos missä pitää olla
Lue lisää

Matgruvan, Tammisaaren kansallispuisto. Merikarhut

Kuva
Kesäloma on alkanut! Jei! Tänä kesänä ainoa suunnitelma oli saaristomeri ja Merikarhujen saaritukikohdat. Perjantaina otettiin köydet irti ja nokka kohti Sgrubbania. Nooh, siitäpä ei nyt ole kuvia laittaa, kun siitä on jo täälläkin muutama. Mutta teille uusille lukijoille hiukan meidän taustaa. Me olemme viisihenkinen perhe Kirkkonummelta. Vene lepää Espoossa Espoon pursiseuralla. Lapset ovat 6, 13 ja 16 vuotiaita ja melko vilkkaita. Me aikuiset olemme noh, aikuisia. :) Eli meillä purjehditaan mahdollisimman lapsiystävällisesti. Toki, jokainen noista natiaisista on jo purjehtinut yhtenä kesänä mm. Itämeren ympäri. Eli kokeneita purjehtijoita nuo. Mutta varsinaiseen ensimmäiseen tukikohtaan, joka oli Matgruvan. Matgruvan on meille uusi satama (niin kuin tänä kesänä karhunosa  ;)). Se sijaitsee sisemmän Hanko-Helsinki väylän varrella.   Satamasta löytyy itä ja länsi puoli. Satamat ovat erittäin suojaisat, kuten lähes kaikki nämä Karhujen tukikohdat.   Ilma su
Lue lisää

Irisholm. Oi mikä paratiisi!

Kuva
Tämä Merikarhujen satama sijaitsee Iniön saaristossa, luoteisosassa Åsehomlin länsipuolella Bergholm-nimisen saaren eteläpäässä. Jätimme Uudenkaupungin hyvillä mielin. Jälleen nätti purjehduspäivä. Onko vähän tylsää lukea näitä meidän päivityksiä, kun aina on vaan niin nättiä, notta. Irisholma oli meille yllättävän kiva rantautua. Meillä kun on tuo rahtilaiva niin se vaatii aina oman tilansa ja tilannetajunsa.   Tiedätteks te sen, kun on purjehtinut koko pitkän päivän ja kaipaat wc:tä enemmän kuin ruokaa nälkävuosina. Silloin oppii arvostamaan näitä Karhujen satamia, joissa on yleisesti ottaen huikeen hienot fasiliteetit. Kiitos niistä kuuluu ihan ekaksi emännille ja isännille sekä kaikille niitä hyvin käyttäville. Minä ja perheeni kiitämme. Tämä saari on hiukan vaikekulkuinen. Täällä ei ole niin tallattuja polkuja, joten vähän joutuu rämpimään, mutta. Se kannattaa! Lyhyen rämpimisen jälkeen avautuu upeat kalliot. Alla kuvamuisteloita.
Lue lisää