14.3.2013

Potkuria, maalia, maalia, kevättä... Mitä? Missä? Uusi kotisatama, häh?

Kevät on niin ovella. Tai sitten ei. Jos lämpömittaria katsoo, niin ei ole. Mutta jos luottaa auringon lämpöön, niin sittenhän meillä on kaikki hyvin.
Eräs täti kehotti syleilemään talvea nakkena lumihangessa jotta kevät tulisi nopeammin, mutta jätän sen väliin. Uskon, että kevät tulee ilman talvelle alasti hyvästijättämistäkin.

Ainakin siitä tietää että kevät tulee, koska postista tulee sellaisia lappuja joilla voi lunastaa kaikenmaailman kivoja juttuja. Kohta sieltä tulee lappu jolla voi lunastaa uuden potkurin. Vihdoinkin! Että olikin kammottava työ katsella vierestä, kun Kippari etsi illasta toiseen s-vetolaitteeseen oikeanlaista potkuria. Ihan siinä alkoi stressi tulla. Se kuitenkin löytyi ja tilattiin tänään. Jes. Loistavaa!

Maalit ja öljyt puuosille tulee kotiovelle (tai Kipparin työpaikalle, kun siellä on pätevä henkilökunta vastaanottamassa pakettia siihen kellon aikaan kun pakettia yleensä tuodaan). Edelleen naurattaa se valtava seitsemän euron postimaksu Saksasta Suomeen. Ja siis kotiovelle...  Se naurattaa joka vuosi. Jopa siinä määrin, että tilattiin vahingossa "liikaa" myrkkymaalia. Sitä olisi ollut jo valmiiksi varastossa viimevuodelta, mutta; hey, sitä menee joka vuosi veneen pohjaan jonkun verran. Ei kai se siellä happane.

Uusi kotisatama. Yep. Sellainen on hakusessa. EPS on palvellut meitä paremmin kuin hyvin. Emme ole sitä jättämässä kovin helpolla. Kantvikiin muutettaessa tuo veneelle meneminen kuitenkin vähän hidastuu jos (oletettavasti kun) vene jää tänne Espooseen. Eli vakavasti pohdimme uutta kotisatamaa. On vain vähän vaikea saada tällaisille vanhoille ja liian suurille rouville paikkaa pienistä satamista. Oletettavasti joudumme jonottamaan Kanvikiin. Toinen vaihtoehto olisi kyllä Linlo. Olemme edelleen hyvissä väleissä kyseiseen satamaan. Se on oikein hyvä paikka. Kauniit maisemat ja mukavia ihmisiä. Fasiliteetit ei vedä vertoja EPSille, mutta sellaista elämä on. Sinnekin saattaa joutua jonottamaan, mutta katsotaan nyt.

Ulkona sataa isoja lumihiutaleita ja pilvet peittää auringon. Huoh... joko se kevät tulisi??



5.3.2013

(2013) Kevät on täällä ja purjeet kuosissa!

Tästä lähtee tämä purjehduskausi käyntiin. Normaalisti se käynnistyy Helsingin venemessuista, ja niinhän se nytkin teki, mutta ehdin blokikirjan kimppuun vasta nyt.

Tervetuloa kaikki uudet lukijat. Tämä on siis Lady Helmsman "Grace" (jäljempänä Lady Grace, luuska, Diiva ect.) blogikirja. Kirjaamiset aloitettiin, kun vuonna 2011 kesällä miehistöön syntyi yksi pikkukippari lisää. Päätettiin ajoittaa isäkuukausi ja kesäloma rinnakkain ja lähteä kiertämään Itämerta seuraavana kesänä. Koska jokakesäiset "Rakas lomapäiväkirja" -tekstiviestit olisi tulleet maksamaan liikaa, päätimme ottaa käyttöön blogikirjan.

Kesä 2012 meni erittäin värikkäästi.
Purjehdimme kaksi jäätävän viileää kuukautta Itämerta ja onnistuimme palaamaan kotiin ehjin nahoin. Selaa blokikirjaa taaksepäin, niin saat viimekesän kirjauksista esimakua. Olen tässä hetki sitten lisäillyt sinne kuvia ja jatkan niiden päivittämistä lähitulevaisuudessa. Pyrimme blogikirjoituksissa listaamaan satamien palvelutasoja, hintatasoa sekä muuta tuiki tärkeää seikkaa.

Kesä 2013. Jännää. Olemme päättäneet viedä Ladyn uusille vesille Saimaalle. Lady on edellisen Kiparin luotsaamana seilannut erittäin ahkerasti pitkin Itämerta, emmekä ole juurikaan pääseet näyttämään uusia maisemia tälle veneelle ahkerasta yrityksestä huolimatta.

Nyt tilanne muuttuu. Lady ei ole Saimaalla seilannut, eikä ole miehistökään. Miehistöllä on kyllä vankka kokemus erilaisista olosuhteista mm. Näsijärveltä, sekä luonnollisesti aika kattava tatsi koko Itämeren alueelta, lukuunottamatta Selkämerta ja Pohjanmerta. Miehistö on täpinöissään, sillä kaipuu puhtaaseen järviveteen on kova. Emme malta odottaa uimista järvessä, kirkkaan veden ihanuutta ja järven omaa aallokkoa.

Käytännön seikkoihin siis.
Ladyn vanhassa plotterissa on kartat sähköisessä muodossa ja messuilta haaviin jäi uudet paperikartat Saimaalle. Teimme kuitenkin taktisen moovin ja jätimme ostamatta puolet järvialueen kartoista ja päätimme keskittyä Lappeenranta-Savonlinna akselille. Tämä tuntuu uskaliaalta ja meille mailiahmateille uhkarohkealta, mutta viimevuoden megamailien jälkeen olemme miehistön nuoremmille jäsenille velkaa hengähdystauon ja vähän vähämailisemman kesäloman. Siis reittisuunnittelematon kesä voi tulla!

Viimekesän hurjat kelit huolehtivat, että Lady pääsi (jälleen) telakalle ammattimiesten korjattavaksi. Huolto meni hyvin ja luuska sai hyvän hoidon Leeveneeltä. Vene saatiin nostettua aika pian huollon jälkeen talviteloille. Se on talvehtinut hyvin. Viime kesäinen homeongelma näyttää voitetulta ja kevään huolto tähtää siihen, että se ei enää uusisi. Olemme siis tehneet tarvikehankintoja. Ostimme saksalaisesta luottomyymälästä (SVB) tuulipurjeen, jolla voimme kesällä ohjata ilmavirtaa tehokkaasti veneen sisälle ja näin kuivattaa suurperheen höyryjä.

Keväthuolto pitää sisällään ne perinteiset maalaamiset ym. Purje on huollatettu myös ammattilaisilla, kun rullan vahvikkeet menivät "rullalle". Tänä keväänä nostetaan veneen vesilinjaa edelleen hiukan korkeammalle. Teimme sen jo viime vuonna, mutta se ei riittänyt, vaan vesilinja tuntui olevan edelleen aavistuksen matala. Kokeillaan nyt vetäistä siihen valkoinen myrkky ja katsotaan miten se riittää. Epoksia siinä on kuitenkin alla jo muutama kerros. Maalit ja sisätiloihin öljy on hankittu myös Saksalaisesta luottomyymälästä. Tilasimme sieltä taas ison paketin ja kuljetus maksaa vain 7€. Suomen sisällä, emme näin edullisesti saisi samaa määrää tavaraa kulkemaan edes jalkaisin. Johan siinä menisi jalkamiehellä "polttoaine" kuluihin enemmän, kun yksi tuoppi matkan varrella olevasta baarista maksaa vähintään 4€, ja tuoppeja on juotava kaksi, kun matka on pitkä ja tavaraa paljon.

No joo. Kevät siis tulee ja venettä saa alkaa kohta puunaamaan ihan luvan kanssa. Sitä odotellessa; Son moro!

3.3.2013

(2012) Bergvara - Torhamn

Bergvarasta siirryttiin Torhamniin.
Piskuinen satama, jota piti Suomalainen rouva. Fasiliteetit; wc ja kuppila. Pieni kuppila, tosi pieni. Maksu oli jotain perusmaksua, jota en nyt muista kun kirjoitan tätä (Maaliskuu 2013). Kaupungissa ei ollut mitään muuta kuin mukavia maalaismaisemia ja ihania eteläruotsalaisia tönöjä. Täällä... ei wifiä.
Rannassa ei ollut yhtään mitään. Tämä on selvä pysähdyspaikka, johon ei jäädä.
Satama-altaaseen ei kovin montaa vierasvenettä mahtunut, tosin ei siellä aikaa vietetäkkään.