13.7.2017

Matgruvan, Tammisaaren kansallispuisto. Merikarhut

Kesäloma on alkanut! Jei!
Tänä kesänä ainoa suunnitelma oli saaristomeri ja Merikarhujen saaritukikohdat.
Perjantaina otettiin köydet irti ja nokka kohti Sgrubbania.
Nooh, siitäpä ei nyt ole kuvia laittaa, kun siitä on jo täälläkin muutama.
Mutta teille uusille lukijoille hiukan meidän taustaa.

Me olemme viisihenkinen perhe Kirkkonummelta. Vene lepää Espoossa Espoon pursiseuralla.
Lapset ovat 6, 13 ja 16 vuotiaita ja melko vilkkaita. Me aikuiset olemme noh, aikuisia. :)
Eli meillä purjehditaan mahdollisimman lapsiystävällisesti. Toki, jokainen noista natiaisista on jo purjehtinut yhtenä kesänä mm. Itämeren ympäri. Eli kokeneita purjehtijoita nuo.

Mutta varsinaiseen ensimmäiseen tukikohtaan, joka oli Matgruvan.


Matgruvan on meille uusi satama (niin kuin tänä kesänä karhunosa  ;)). Se sijaitsee sisemmän Hanko-Helsinki väylän varrella.


Satamasta löytyy itä ja länsi puoli. Satamat ovat erittäin suojaisat, kuten lähes kaikki nämä Karhujen tukikohdat.


Ilma suosi meitä ja tuntui ihan kesältä. Lomalta.


Luonto on kaunistaa. Siitä on pidetty hyvää huolta ja voin kuvitella ettei se ole liiemmälti muuttunut alkuajoista.


Karhujen oma satamakirja osaa kertoa, että Matgruvanilla on käyty aikojen alusta, aina viikinkien aikana.


Saari oli kuulunut aikanaan Mata-Kallelle, joka eli saarella vielä Merikarhujen aikanakin. Saaressa on pieni maja jossa voi tutustua Mata-Kallen ja hänen kotitaloudenhoitajansa Huldan elinympäristöön.




Lapsilla oli huikean hauskaa. Saaressa riittää puuhaa niin pienille, kuin meille isommillekin.



Se, mikä näistä Karhujen paikoista tekee erityisiä on se, että sen lisäksi, että ne ovat huikean suojaisia, ne ovat kauniita ja niissä on saunat. Yleensä vieläpä hyvät saunat. Ette usko, mutta sauna on ihan parasta silloin, kun on purjehtinut koko päivän vastatuuleen.


Saarille ominaista myös on, että niistä ei löydy pääsääntöisesti nuotioita vaan ruoat laitetaan joko hiiligrillillä tai sitten kaasugrillillä. Ensi alkuun tämä tuntui vähän oudolta. Onhan nuotion äärellä kiva viettää iltaa, mutta tämähän onkin ihan toimiva juttu. Paljon turvallisempaakin.

Yläkuvassa ollaan grillaamassa laiturin päässä.

Matgruvan sai yhden yön jälkeen jäädä. Siirryimme aamulla Kifgäriin. Siitä seuraavassa postauksessa.

Nyt, kiitos ja näkemiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti