3.8.2015

Lappeenranta

Lappeenranta on yksi meidän suosikkikaupungeista. Siellä on aina hyvä sää ja mukavia ihmisiä.
 Olemme olleet vain Lappeenrannan kylpylän rannassa, sillä se on ollut meille mieluisempi. Hintaa yhdelle yölle tulee 20€, mutta hintaan kuuluu niin jätehuoltoa, vettä kuin kylpylän vapaa käyttö 9-12 joka päivä, ja tämä on se syy. Sauna. Sauna vie aina voiton.
 Lappeenrannan kylpylän sataman etu on myös upean leikkipuiston läheisyys. Lähellä sijaitsee myös Casinon ravintola joka on hinnaltaan ja laadultaan erinomainen lounaspaikka.
Satama-altaassa on paljon tilaa kömpelöllekin veneelle ja poijuja on ollut vapaana hyvin. Ne jää myös aika kauas, joten pitkälläkin veneellä pääsee poijuun.

Olen tarinoinut Lappeenrannasta jo aikaisemminkin ja se juttu löytyy täältä.
Lappeenranta on mukava veneilykaupunki, jossa kaikki on kävelymatkan päässä. Helppoa olemista.

Jos tulee kanavalta niin Lappeenrant on sopivasti hollilla, vähän niin kuin tarjolla vaikka sinne pitääkin ajaa jännittävien tukkilauttojen läpi. Tällä reissulla bongattiin kolme uppotukkia jotka onneksi eivät sijainneet keskellä meidän reittiä. Ne pitävän kuitenkin sopivasti hereillä. Kovaa ei siis kannata kurvailla Lappeenrantaan. Hitaammin mennen ehtii nähdä mahdolliset vaarat ja tietysti kivat maisemat.

30.7.2015

Saimaan kanava

Saimaan kanavassa veneilyyn on omat sääntönsö, joita on syytä noudattaa kirjaimellisesti. Ohjeet löytyvät Liikenneviraston sivuilta. Säännöt on simppeleitä ja kun lukee ne huolellisesti niin kaikki sujuu varmasti suhteellisen hyvin.


On totta, että kanavalla veneilyyn liittyy villejä huhuja ja ihan tositarinoitakin siitä miten Venäläinen viranomainen kohtelee Suomalaista veneilijää, mutta me olemme nyt kaksi kertaa kulkeneet kanavat molempiin suuntiin ja se on sujunut ongelmitta.


Ensimmäisellä kerralla tosin purjehdimme sellaisella alueella, jolla ei olisi saanut. Ihmettelimme vain, miksi meitä kuvataan niin intensiivisesti niin armeijan kun kansalaistenkin toimesta. Syy selvisi meille myöhemmin sattumalta. Tänä vuonna osasimme laskea purjeet ajoissa.


Saimaan kanavan detailet löytyvät sieltä liikenneviraston sivuilta, mutta voin kertoa lyhyesti miten se meidän osalta meni.

Lähdimme seitsemän aikaan aamulla Santiosta kohti Brushnitchnoen sulkua. Venäjän merivartiosto huuteli meitä melko pian lähdön jälkeen. Kippari oli juurikin virittämässä spinaakkeria, eikä ehtinyt heti vastaaman. Hetken päästä kippari yritti huudella vartiostolle takaisin, mutta rdio vaikeni tyystin. EI tainnut ollakaan mitään asiaa...

Ensin tultiin Brushnitchnoen (Juustilan) sululle jossa meiltä katsottiin Santiossa leimatut paperit, mutta ei passeja. Passit tarkastettaisiin vasta Pällin sululla.


Tämän jälkeen olikin useampi sulku leppoisaa menoa. Tällä kertaa olimme kanavassa yksin ja kuljimme juuri sopivasti laivaliikenteeseen nähden, eikä meidän tarvinnut odotella niiden sulutuksia.


Mälkiän sulussa (kyllä, sulun sisällä) meiltä sitten tuli tarkastamaan passeja nippu venäläisiä virkanaisia. Olimme valmistautuneet odottamiseen, joten keitimme kahvit ja katoimme pöydän ulos. Emme kuitenkaan joutuneet odottaamaan kuin noin 15 minuuttia ja passit tuotiin meille takaisin.


Enää olisi Nuijamaan tarkastuspiste ja muutaman sulun jälkeen olisimme Lappeenrnnassa. Koko reissu meni yllättävän nopeasti ja olimme niin ajoissa Nuijamaalla, ettei meistä ollut mitään järkeä jäädä siihen yöksi, kun ihan hyvin voisi ajaa suoraan Lappeenrantaan.

Suomen puolella trkastuksessa ei kauaa nokka tuhissut ja suuntasimme veneen keulan kohti viimeisiä sulkuja ja Lappeenranta. Olimme siellä noin kello 22.

Kaiken kaikkiaan tämä sujui mainiosti. Mukava kokemus, vaikka kanava onkin silkkaa koneella jurnuttamista. Jotkut kulkevat kanavan monta kerta kesässä, mutta me taidamme jättää tämän puuhan vähän harvemmalle.

28.7.2015

Saimaa all over again!

Moikka kaikki! Kesä on kohta ohi... surullista, mutta tosiasia. Veneilykausi jatkuu vielä, mutta lomat on lusittu ja Saimaata koluttu se neljä viikkoa. Tapasinpa muutaman teistä lukijoistakin siellä! Se jos mikä oli hauskaa. Kiitos kun tulitte rohkeasti jutulle!

Loma oli upea. Saimaa oli upea. 


Säät suosivat meitä aina viimeien viikon keskiviikkoon saakka, jolloin piti purjehtia Brushnitsnojen (Juustila) kanavalta Santioon. Voi jessus mikä keli. Menetimme tuohon myteriin jollan toisen airon ja ripauksen levollisuutta, mutta upean ja urhoollien kipparin luotsaamana pääsimme perille. Matkan aikn köysimies oksensi kannelle niin, että kaikki istuintyynytkin olivat oksennuksen peitossa. Niinpä siivosimme Santiossa hetken tovin, ennen kuin jatkoimme matkaa.

Loput kerron kun on sen aika.


Olemme purjehtineet Saimaalla toissakesänä ja sen postaukset löytyvät täältä. Lukaiskaa sieltä nyt alkujännitykseen. Postailen seesteiseen tahtiin teille paikka kerrallaan, oman näkemyksen ja kokemuksen mukaan. Toivottvasti jaksatte olla mukana! :)

Seuraavaan kertaan!

Elli

13.5.2015

Aina kuvaaminen ei onistu niin kuin suunnittelee. Kuvista tulee huonoja yksi toisensa jälkeen. Aina voi syytää putkea tai valoa, kameraa tai asentoa, mutta tosiasiahan on, että olen vain huono kuvaaja.

Samapa tuo. Kuvaaminen on yhtäkaikki sika kivaa. Onnistuu siinä tai ei. Mutta sitten kun onnistuu (yleensä vahingossa), se tuntuu super hienolta.

Viikonloppuna seikkailimme oman seuramme tukikohdassa EPSnääsissä. Mukava paikka, mukavia ihmisiä.

 Makkaraa paistellessa oli aika vilpoisaa, mutta niemen toisella puolella oli suorastaan bikini kelit.

Ruoka oli makoisaa, mutta yhtään pätevää kuvaa en ehtinyt siitä ottamaan, kun oli niin nälkäistä kansaa. Tyylikkäästi pahviastioilta.


Siinä ruokailun jälkeen kippari päätti tehdä vähän venehommia ja ansaita oluen. Pari teippiä muistutukseksi perämiehelle köysien järjestyksestä (kippari muistaa ne kyllä ulkoa...).

Jälkiruokana pari kuvaa! Kävin ottamassa kamerani vakiopukella ja macro asetuksella murkuista votoja, mutta eihän tuo macro riitä mihinkään. :( Ehkä joskus ostan itselleni macron lahjaksi JA SEN 50 sen!

 
Mutta mää tykkään heinänkorsista. Erään kerran ystäväni oli napannut niistä vahingossa kuvan, mutta minä pyllistelen niiden perässä tahdosta.Kattokaa ny, eikö oo ihania!

Ensi viikolla seilaamme helatorstain kunniaksi perinteisesti Tallinnaan. Katsotaan saanko sieltä kuvia ollenkaan. Muistoja verestämässä voi käydä kurkkaamassa toissavuotisen postauksen aiheesta tästä.
Olipas se mukava reissu!! Suhteellisen samoista lähtöasetelmista tänäkin keväänä mennään, tosin trimmipurjehdus ehdittiin vetää nyt viikonloppuna ja kone toimii ilman piipityksiä. :)

11.5.2015

Liebster award


Mistä tässä haasteessa on kysymys? Haasteen avulla pyritään saamaan näkyvyyttä blogeille joilla on alle 1000 lukijaa. Ideana on vastata yhteentoista haasteessa annettuun kysymykseen ja keksiä itse yksitoista kysymystä seuraaville haastettaville. Lopuksi haaste laitetaan eteenpäin yhdelletoista bloggaajalle.

Sain haasteen kahdelta bloggarilta, Haaveena hyvä kuva Katinka ja Aava Kutsuu.
Kiitos molemmille. Vastasin KAtinkan kysymyksiin tällä kertaa ja annan avoimen haaseen kaikille pikkubloggareille.
 
1. Jos saisit tilaisuuden, lähtisitkö käymään kuussa? Ehkä. En näe sitä mitenkään ihmeellisenä juttuna. Mieluumin kävisin Karibialla.
2. Mitä harrastuksia / kiinnostuksen kohteita sinulla on? Harrastan öö, purjehdusta! ;) Harrastan myös kirjoittamista enemmän taikka vähemmän.
3. Elämäsi suurimmat saavutukset? Lapseni ja mieheni
4. Millaisia blogeja luet mieluiten ja miksi? Lyhyitä ja ytimekkäitä. Blogeja jota käsittelevät niitä minun "kipu" kohtiani tai intohimon kohteita.
5. Pidätkö ruoanlaitosta, onko sinulla jokin oma bravuri ruoka? Risotto ja tässä yksi päivä tein parasta kalakeittoa ikinä. Pidän ruoanlaitosta paljon.
6. Viini, olut vai siideri? Viini.
7. Järki vai tunteet? Tunteet. Olen kuumakalle.
8. Mistä unelmoit? Unelmoin monestakin asiasta. Unelmointi pitää ihmiset virkeänä. Pikkuasioista ihan isoihin juttuihin. Tällä hetkellä unelmoin paluusta omaan kotiin ja lomasta.
9. Parhaat keinosi poistaa stressiä? Purjehdus ja kirjoittaminen sekä tuo ukkokulta.
10. Heikkoutesi? Voi, niitä on niin monta, mutta shoppailu on varmaan kaikkein kurjin niistä.
11. Vahvuutesi? Älykkyys. Ehkä myös tahdonvoima.

Minun kysymykseni uusille blogeille:
1. Mikä on lempi puheenaiheesi?
2. Kuka on suosikkinäyttelijäsi?
3. Kaikkien aikojen laulu?
4. Kirja jonka sinä olisit halunnut kirjoittaa?
5. Maneerisi?
6. Ärsyttävin piirteesi?
7. Miksi bloggaat?
8. Mistä bloggaat?
9. Milloin bloggaat?
10. Mikä on lempi asentosi?
11. Rakkain lapsuusmuistosi?

Googlettakaa Liebster award ja löytäkää nippu uusia blogeja. Iloa ja valoa päivään!

7.5.2015

Stora Herrö

Sitten koitti viikonloppu ja ensimmäinen reissu koko perheen voimin.


Huomatkaa, kuvassa kaikki kolme lasta! :)


Lady mastoineen, melkein kaikkine purjeineen päivineen. Keulapurje vielä uupuu, mutta eiköhän sekin pian saada puettua.

Lintutorni on tämän saaren huippupaikka. Nytkin siellä meni tovi ihmetellessä.

Huomatkaa, koko perhe kuvassa. :)


Saarelta löytyy monta nuotiopaikkaa ja pari katosta, puut ja wc:t. Yksi yksityinen mökkikin löytyy ja sen tontti on merkattu naruilla. Saaressa on myös tilaussauna, mutta emme päässeet tilaustavoista perille tällä kertaa. Ehkä internetti tietää?

Kuluvalla viikolla on vakaa aikomus siirtyä saareen äitienpäivästä huolimatta. Sää kertoo onnituuko se. Tuikkailen tänne kuvia ja dataa, kunhan sitä vain ensin kertyy.

Monilla tuntuu olevan kysymyksiä saarista, Saimaasta, Virosta ja veneilystä yleensä. Kysykää rohkeasti vain täällä bloginkin puolella, vastaan mielelläni jos suinkin vain osaan!

6.5.2015

Tolua ja lisäravinteita!

Kevät on siinä pisteessä, että vene pitää pestä niin sisältä kun ulkoakin. Niinpä otin tolupurkin ja raahasin luuni rantaan hommiin.

 Näinä päivinä kiitän seuraa mahtavista fasiliteeteista. Ne nousevat arvoon arvaamattomaan kevään kynnyksellä ja syksyn pimetessä.


Kaunokainen ei tiedä mikä siihen iski, kun Tolu pääsee irti!


Puhdasta tulee ilman ihmeellisiä kikkailuja. Olemme kokeilleet vuosien aikana kaikenlaisia tököttejä sisätilojen pesuun ja Tolu on ollut tähän astisista paras.

 Katsokaa kuinka kaunis siitä tuli! Nimi teipattiin uudella ilmeellä, kun vaha alkoi olla jo huonossa kunnossa.

 Vielä masto ja purjeet, avot!


Pikkukipparin varusteet on jo kyydissä.

27.4.2015

Kauden avajaiset!

Oma seuramme EPS vietti kauden avajaisia aurinkoisissa merkeissä. Tarkoitushan on talkoilla yhdessä seuran hyväksi ja samalla nauttia toistemme seurasta pienen ohjelman ohella. Tänä vuonna merivartiosto kävi tervehtimässä.


Samaan aikaan jollailijamme harjoittelivat jäätävän kylmässä vedessä, mutta ihanassa aurinkoisessa säässä. Kovaa menoa tai ainakin todella kylmää.


Minä olen lupautunut mukaan EPS:n viestintätoimikuntaan. Teemme mm. erinäköisiä videoita reportaaseilla ja ilman, seuralaisten iloksi ja hyödyksi.


Saimme kuvattua hirvittävän hyvää materiaalia. Hienoja haastatteluja ja upeaa yleiskuvaa sekä yksi uusi aktiivijäsen ilmoittautui riveihimme ja aloitti hulppeasti tekemällä ilmakuvausta! Ei pöllömpi päivä meillä.

  

Nuoriso kävi seuramajalla tiiraamassa piirroselokuvia hetken, kunnes piti päästä jo ulos touhuamaan.


Makkaraa nälkäisille talkoolaisille. Ihan mielettömän hienot talkoot taas, kiitos kaikille.
 


Ja ihan kohtuuton kaipuu merelle. Mutta masto odottaa vielä muutamaa huoltotoimenpidettä. Alaston Lady odottaa kiltisti pilttuussaan, jospa tällä viikolla saisimme puettua sitä vielä vähän ja vapuksi merelle?