Kuressaare

Oli yö emmekä olleet varmoja mihin mennä. Linnut raakkuivat ja kirkuivat ympärillämme. Koneen tasainen jurnutus piti mielen kurissa vaikka se olikin pelottavan vaivanloista. Kartan sivuilta ei enää näkynyt kuin hennot viivat joiden välissä meidän olisi pitänyt olla. Minua jännitti niin paljon, että polveni kolisivat toisiaan vasten. Vesi velloi ja väliin kone mourusi kuin kiimainen koira. Sen nielu rouhi ja rähini, kunnes rahoittui taas hetkeksi. Sieraimiin levisi kuvottava mädäntyneen kalan haju ja olin varma, että aamun sarastaessa näky olisi hirveä. Kymmenen troolarit makaisivat kulkemamme rännin länsipuolella kuolleina, elottomina. Niiden sisuskalut valuisivat maahan jota ennen peitti puhdas meri.

Yllä oleva kirjoitus kuvaa ensimmäistä kokemustamme Kuressaaren rännistä. Katsokaa miltä se näyttää googlemapsista tai earthista niin pääsette kärryille. Tiedän monen pelkäävän tuota kapeaa ihmisen tekemää ränniä eikä syyttä. Se on sangen kapea ja ehdoton. Syväystä kuitenkin riittää yli 2m vaikka nytkin meidän mittarit alkoivat piipittämään syvyyden näyttäessä 1.8m. Meidän syvyys on 1.8m joten pikkuisen jännitti... taas... Me tosin tiesimme ihan satamiljoona varmasti tänne tulleen isoja aluksia ihan hetki ennen meitä, joten lähinnä epäilimme pohjan olevan höttöä tai sitten meidän mittarissä on mittavirhe. Sitä paitsi olimme tulleet tänne ennenkin ilman pohjakosketuksia (kuuluisat viimeiset sanat). Kuressaaren vierasveneatama
 
 

Kuva ei anna oikeutta. Itseasiassa näyttää matalalta tässä kuvassa ja sitä tuo lahti onkin. Kyllä sinne kuitenkin ihan hirvittävän isot alukset tulevat. Lahden puokama on matalaa ja vierasvenelaitureille pääsee hyvin. Jos saapuu satamaan ennen kello 22 on satamakapteeni ottamassa vastaan. Ensimmäisen laiturin etelänpuoleiset poijut ovat riittävän isoja yli 40 jalkaiselle, mutta muut tulevat jo pitkälle kylkeen. Siksi osa veneistä on kylkikiinnityksellä viimeisessä laiturissa. 


Satamassa on kohtuulliset palvelut. Suihkut, wc:t, ravintola, pesukone ja kuivausrumpu. Muista, että pesukoneen linkous on vain 1000 kierrosta minuutissa joten tunnin kuivaus aika ei riitä.(kokemuksella kerron)


Kuressaare on kuin kätketty satu syvällä Viron sylissä. Historia näkyy ja tuntuu, mutta ei Tallinnasta tutulla tavalla, jossa nuoret ihmiset on puettu hulluihin ja kuumiin keskiaikaa esittäviin asuihin tai ravintoloiden listat on pullollaan näennäisesti perinteistä Virolaista ruokaa, ollen kuitenkin lähinnä venäläistä tai hirvittävän huonosti valmistettua. (Tallinna on kiva paikka vaikka vähän kärjistänkin)

Kuressaare on niin hieno, että laitan siitä muutaman postauksen. Tämä piti nyt sisällään pakollisen purjehdusosuuden, eli kiva satama ja ne loput on sitten muuta hehkutusta. :) Seuraaviin kuviin ja tunnelmiin siis! Huomisiin!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kifskär itäsatama, Merikarhut

Matgruvan, Tammisaaren kansallispuisto. Merikarhut

Irisholm. Oi mikä paratiisi!