25.3.2014

Kausi alkaa auringolla.


Hyvää kevättä! Se on tullut. Aurinko paistaa ja veri vetää vesille niin kovasti, että perinteistä Tallinnan reissua suunniteltu jo vapun suulle.

Pikku kippari korkkaa jo kolmannen kevään satamassa touhuillen. Meidän kaikki lapset on kasvatettu satamassa veneitä puunaten. Toivottavasti kukaan ei traumatisoidu ja heistä kasvaa aikanaan kelpo veneilijöitä. 

Perussettiä pienen lapsen kanssa venehommiin lähdettäessä on: kaikki mahdolliset tietotekniset laitteet joilla voi pelata tai katsoa jotain, tai vaikka vaan heittää leipää, ladattuna mukaan. 
Seuraavaksi pitää olla RIITTÄVÄN lämmitä vaatetta mukana. Kevät on tosi petollinen. Himassa on lämmin, mutta kun tulet rantaan niin jäädyt pystyyn. 
Sitten tulee kura. Joo, sitä on paljon ja joka paikassa, vaikka omaan silmään ei osuisikaan. Pikku ihminen on aikas tarkkanäköinen ja kuraa rakastava otus, joten se on syytä huomioida varustelussa.
Vielä haluaisin mainita retkieväät. Varaa niitä. Venehommissa menee aina enemmän aikaa kuin olit ajatellut. Minä en vuosienkaan jälkeen ole oppinut sitä. Olen aina optimistinen kuluvan ajan suhteen ja aina olen väärässä. Retkieväät on hyvää muistinvirkistamistä kesää varten. Lähes samat mössöt ruokkivan nälkäisiä suita sitten pitkillä legeillä.

Alla pari keväistä kuvaa puunauksesta.


Ladyn vesilinjaa nostetaan vähän. Pysyy kyljet parempana. Epoksi ja myrkky naamioidaan sulaviksi sinisen ja valkoisen raidoiksi.


Kippari työsti venettä ja minä viihdytin minimiestä autossa... olisin kyllä ihan rehellisesti ollut veneen kimpussa. Mutta minimies on minimies aika vähän aikaa, joten ehkä ensivuonna ollaan veneen kevät hommissa yhtäaikaa vähän useammin.


Jännittävää miten myrkkymaalin sävy vaalenee kauden aikana. Peräsimessä on ihan tuoreet myrkyt. Ihan reilu sävyero.


Vähän teippiä, teippiä ja teippiä. Sähköteippi on paras tuohon maalirajan rajaamiseen.

Päivä kerrallaan. Tätä venettä on pidetty niin hyvänä, ettei siinä oikeastaan ole kuin perus ylläpitotyöt. Hyvä niin. Kyllä sitä on silitelty rakkaudella ja huolella. On oikeasti kivaa, kun se myös näkyy.

Kävimme katsomassa erästä venettä milenkiinnosta ja sanoin kipparille saman tien, ettei tämä yksilö tule kysymykseenkään. En käynyt edes sisällä. Minä näin vain pohjan ja kyljet. Ne olivat niin huonossa kunnossa, että minun aina paleleva sieluni näki miten viettäisimme TODELLA monta kylmää tuntia hieromassa pohjaa. Ei kiitos.

Meidän jokaisen veneen pohja on putsattu ja tehty uudestaan. Minulla ei ole kovinkaan suurta motivaatiota lähteä tekemään sitä taas. Ladykin pohja tehtiin vasta vähän aikaa sitten.

No mutta se siitä. Lady on edelleen myynnissä. Ilmoitus on kaiken kansan saatavilla nettiveneessä, ja tästä linkistä.

Lady odottaa uutta omistajaa. Sitä pääsee katsomaan hyvin. Kippari antaa esittelykierroksia sovitusti. 
Jatkamme luontevasti veneen huoltamista ja odotamme kesää jännittyneenä. Mihin vie purtemme tänä kesänä? Ei tiedä vielä, mutta minun rikkinäiset aurinkolasini ennustavat Rianlahden kiertämistä (ne ovat ostettu Riiasta aikanaan).

Ensikertaan!

2 kommenttia:

  1. Heh, minulta löytyy myös yhdet rikkinäiset aurinkolasit. Näyttisiköhän ne minulle minne meidän vene vie =D. Ihanaa että tulee kesä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nehän ennustaa teille sitä Ahvenanmaata? Eikö? Siellä sinulle jossakin kaupassa alkaa sitten aurinkolasit huudella hyllystä... ;)

      Poista