(2012) Kotona!
Olemme saapuneet kotiin. Lilansävyinen nojatuolimme kannattelee minua, kun istun tässä ylikuumentunut läppäri sylissä. Olen muutaman tunnin aikana käynyt koko kesää läpi. Olen lukenut tekstejä uudelleen ja lisäillyt kuvia ja muutaman paikan. Varmasti lisään niitä vielä. Tämä matka on ollut ikimuistoinen ja erittäin tärkeä oppimatka. Opimme purjehduksesta paljon, vaikka olemmekin seilanneet jo toistakymmentä vuotta. Olemme oppineet uskomattoman paljon Itämerestä. Sen kunnosta, käyttäytymisestä ja siitä, miten sitä pitää kunnioittaa. Sydämmemme vuotaa verta, kun ajattelemme Puolan saatuneita jokia. Opimme ymmärtämään kuinka tärkeää on huolehtia ympäristöstämme. Puolassa Hellin rannoilla huudetaan pyöriäisten perään. Ja tiedämme, ettei niitä enää ole kuin muutama jos sitäkään... Venäjän ja Puolan pitää tehdä paljon että voimme pelastaa täysin omanlaisensa meren. Tämä meri on niin ainutlaatuinen! Voi, että minä itken. Itken niin sinun vuoksesi mereni. Se yö kun saavuimme saa...