Lady Gracen blogikirja.

Saavuimme Straslundiin myötäisessä säässä. Tuulta oli paikoin riittävästi. Rykäisimme spinaakkerin ylös ja vauhti oli mainio. Ylitimme Tanskan ja Saksan välisen selän, eli noin 40nm meille ennätysvauhdissa. Aikaa meni noin neljä ja puoli tuntia. Vauhtia keskimääräisesti kahdeksaa ja puolta solmua koko matka. Selän jälkeen pujoteltiin saarten väliin ja erittäin kapea väylää aina Straslundiin saakka. Olisimme jatkaneet matkaa paikallisen pursiseuran satamaan, mutta pienen tenkkapoon jälkeen pakittelimme vierasvenesatamaan. Ihan ok mesta. Aisat ja vihreillä lätkillä merkityt vapaat paikat. Fasiliteetit ok, mutta kortti jolla pitäisi operoida suihkuja, sähköä ja vettä ei toimi kunnolla. Saapumispäivän iltana laiturilla huuteli mies; "mistä päin?" Hahaa suomalaisia. Meitä suomalaisia ei täällä enää montaa venettä ole. Mies jutteli mukavia ja kertoi, että purjehtii täällä paljon. Jo kuulemma seitsemättä kesää. Seuraavana päivänä tavattiinkin saman veneen rouva joka ystävällisesti...

Täällä ollaan motissa. Suunnittelimme Saksaan siirtymistä tälle päivälle. Kävimme eilen tuhlaamassa kruunut melkein väkisin. Illalla kurkattiin vielä säitä ja todettiin, ettei tällä veneellä lähdetä näihin tuuliin. Olemme siis vähän kuin motissa tässä hyvin pienessä kylässä. Sataman fasiliteetit on tosin kunnossa vaikka ensivaikutelma onkin melko karu. Kauppakin löytyy nurkan takaa. Tämä päivä on jammailtu veneessä tuulen puhallellessa paikoin myrskylukemia. Vettä on tullut välillä vaakatasossa niin paljon, ettei sadetakilla ole ollut enää virkaa ja ajoittain on aurinko paistanut hellelukemia. Omituinen sää. Mutta onneksi se on tulossa Suomeen ja jättää meidät rauhaan. Sen verran tänään edetään, että muutaman tunnin päässä olevaan kylään päästään huomisen myrskyä pitelemään. Purjehdimme aina kun voi ja niin pitkälle kuin suinkin lasten pinna antaa. Nyt pikku-ukko päiväunille ja valmistautumaan lyhyeen merimatkaan.

Noniin. Köpis on done. Ei sopinut suurkaupunki meille. Stressaantuneet ihmiset ja vilkas liikenne ei kiukuttelevien lasten kanssa tuntunut lomalta. Linnan puisto oli kiva ja viihtyisä, mutta ei sillä ollut mitään tekemistä aidon Tanskan kanssa. Niinpä rykäisimme lyhyen legin aamutuimaan Kögeen. Ihana mestapaikka. Kämppäri alue ja hyvät fasiliteetit. Kiva kaupunki ja sunnuntaitunnelma. Juhannusta juhlitaan täällä Juhannuspäivänä joten päästiin ihailemaan paikallista suurta kokkoa rannalla ja hillbillyjazzia. Mukava tunnelma kruunattiin rauhaisalla yöpuulle käymisellä ja aamulla noustiin taas kukonlaulun aikaan. Ja nokka kohti Kalvehavnia!

Saavuimme hyvässä säässä kaupunkiin. Olimme jo etukäteen päättäneet mennä keskustaan. Olisihan se upeaa olla veneellä ihan kaupungin sydämessä. Mutta eipä se ollut niin mukava paikka sittenkään. Paalukiinnitys, kapeat paikat ja ilman mitään palveluita. Hinta silti 155kr. Päätimme jäädä kuitenkin yhdeksi yöksi ja sitten siirtyä kaupungin laidalla sijaitsevaan venekerhon suojaiseen lahteen. Kävimme kylillä ja totesimme, ettei tämä ole meidän paikka. Hirvittävä stressi ja ahdistus kaikkien kasvoilla. Kiire ja meteli. Vene irti ja mailin matka takaisinpäin venekerhon satamaan. Tämä toimii. Satamamestari has gone fishing, mutta meillä on veneessä kaikki mitä tarvitaan joten no hätä. Lasi punkkua ja Jeff Cascaroa poppikoneesta. Vähän rauhaa ja hiljainen hetki kuolleen sorsanpoikasen muistolle (tämä tarina joskus toiste). Linnanpuistossa oli paljon piknik -paikkoja. Aivan upea paikka. Että jos ikinä vielä köpikseen veneellä, niin ehdottomasti linnan satamaan. Täydennän välistä j...

Ohhoh ja hoh ja oh. Täällä ollaan ja hengissä. Koska wlan yhteyksiä on ollut heikosti ja mielessä on ollut muut asiat niin en ole päivitellyt blogia. Nyt ollaan siis köpiksessä ja vene on kasassa ja perhe hengissä. Jouduimme yllättävään tuuleen ja vielä yllättävämpiin aaltoihin. Kaikki on kuitenkin kunnossa ja nautimme lomasta. Mutta köpis. Täällä. Kippari nousi auringon kanssa ja lähti viemään myötäisissä tuulissa Ystadista kohti köpistä. Kellon ollessa 4:20 lähdimme odottavaisina. Köpistä odotimme paljon. Ruotsita sirryttiin yhden nostosillan kautta sujuvasti kohti Tanskaa. Tämän sillan kupeessa on vierasvenesatama, jossa oli viimeinen mahdollisuus hörpätä kahvit Rtuosin kruunuilla maksettuina. Ja ennen kun siirryimme Tanskan puolelle, piti uskollisten Ruotsifanien otattaa yhteispotretti. Tästä alkaa Tanska! Aurinko paistoi tosi kivasti, vaikkei merellä ollut liian lämmin. Matkalla viimeisestä Ruotsalaisesta vierasvenesatamasta tänne köpikseen, ehdittiin pulahtaa ihan...

Ihan aikaisin kippari päätti lähteä lipumaan. Sen verran aikaisin, että muu miehistö jäi vielä nukkumaan. Kun kaikki oli hereillä, sää oli lämmin ja upea. Tänään päästään ainakin vähän myötäisessä tuulessa. Ihanaa. Oli jopa niin lämmin, että koko porukka tiputti talviturkin veneen perästä. Otto jätti tämän väliin, mutta nautti lämmöstä omalla äänekkäällä tavallaan. Borgholm oli hyvä satama. Uudehkot laiturit ja paljon tilaa. Koska suihkut ja wc oli remontissa saimme luvan käyttää hotellin allasosastoa. Kivaa. Suihkut ja sauna tosin oli sekä miehille, että naisille. Minua tai Wilmaa se ei haitannut, mutta muutama ruotsalaisukko ei osannut lukea osaston ovessa lukevaa lappua ja punastellen painelivat saunaan kun minä marssin suihkuun.  Yhteenvetona... Borgholm on jees paikka. Kiva ja pieni kylä.

Öölanti häämötti pitkän päivän jälkeen. Öölannin eteläisimmässä kärjessä on luonnonpuisto jossa kartan mukaan olisi suihku sekä hafenmaister. Sisäänmeno on huikea. Kapeaa hyvin merkittyä väylää lehmien laiduntaessa rannoilla. Satama näyttää samalta kun Viron kalasatamat ja keskellä sisäänmenoa on punainen lateraalimerkki joka on varmasti liikkunut liian lähelle rantaa. Ei suihku, ei wc, ei hafenmaister. Koska kausi ei ala täällä ennen Juhannusta, ei paikalla ollut ketään. Ilmainen tuntuu kukkarossa hyvältä kalliin Gotlannin jälkeen. Kevyet iltatöpöttelyt, ennen nukkumattia ja seuraavaa päivää. Täältä jatkettiin taas aamun sarastaessa eteenpäin kohti seuraavaa satamaa.