Lady Gracen blogikirja.

Viikonlopusta tulee vauhdikas. On väijyviikonloppu ja ajattelin ottaa kameran mukaan. Päätimme laituriveneillä koko perheen voimin, joten saa nähdä, kuinka paljon sitä jaksaa sitten kameran kanssa enää heilua. VAlitettavasti emme pääse vesille tällä viikolla, mutta ensiviikolla alkaa loma. Mikä ihana odotus. Olen karjunut kitarisat kipeinä lapsille, kun he ovat kyllästyneitä ja minä stressaan töistä. Teen töitä kotoa käsin ja odotan todella ensiviikkoa, jolloin käytännössä voin olla konttorilla! :) Lasten taukoamaton tahallinen rajojen hakeminen käy mielenpäälle ja kun ainoa aikuiskontakti on illalla yliväsyneen miehen pari murahdusta, niin voi olla, että ensiviikko pelastaa mielenterveyteni! Olemme kaikki niin loman tarpeessa ja ennen kaikkea veneilyn tarpeessa. Odotamme lomaa kuin kuuta nousevaa. Saimaa just wait! We are coming! No, mutta vielä viikko. Ennen sitä voi käydä kurkkaamassa arvostelun tutusta ja turvallisesta  Elisa Kirjasta . Arvostelin Vera Valan, Kuolema sypre

Ensimmäinen luettu! Kas, Kissa -sarjakuva kertoo meille kaikille tutuista kissoista. Meidän mummeli tosin voittaa tämän mennen ja tullen. Mummeli on paljon humoristisempi ja ennen kaikkea ihan aito ja oikea kissa. Arvstelun  voi lukea Elisa Kirjan -sivuilta. Pienen stoorin bloggasin myös Kirjailija valeasussa -blogissa ja sinne löytää vaikka tämän sivun oikeasta reunasta, josta löytyy muutkin blogilätinäni. Sitten veneilyyn. Mummeli. Tuo ihanaista ihanampi kissa joka jättää aina kolme kiloa karvaa veneeseen. Viimekesänä lainasin ystävältä rikkaimuria joka todellakin toimii! Kissan karvat lähtivät patjastosta ja kissanhiekka lattian raoista. Ainoa vain, että siinä kestää akku noin kymmenen minuttia ja minullahan menee hieroessa puolituntia vähintään. Ja voitte siis kuvitella, että pienessä veneessä ei ole paljon imuroitavaa, mutta kun minä olen irti... niin ja sen akun lataamiseen menee yksi päivä. Ei hyvä. Olemme siis ostamassa imuria. Luovuimme vuosia sitten sen hankinnasta

Minä se vain jaksan valitella ajanpuutetta, mutta eilen kävi vahinko. Siinä kun valittelin ajanpuutetta niin samalla surfailin kännykällä Elisa Kirjan sivuilla. Törmäsin niin hienoon kampanjaan, että ihan valehtelematta aamulla oli sähköpostissa kuudentoista kirjan tai äänikirjan tilausvahvistus. :) Siis pikkuisen lukemista ja kuuntelemista, kun sitä aikaa olikin yhtäkkiä niin paljon! https://kirja.elisa.fi/ No siinähän sitä sitten viikonloppuna luetaan, kun on vahtivuoro. Kun nuo lapset urvahtaa niin josko sitä sitten lukisi pätkän tai kaksi? Tosin, ostin luettavaa myös lapsille, joten ehkäpä pari iltasatua ennen omaa hetkeä. Nyt, takaisin haaveilun pariin ja sitten vähän työntekemistä. Kohta on loma... kohta se on!

Torstain lomapäivä vietettiin ankarasti pakaten, lastaten ja valmistautuen Juhannukseen merellä. Kippari kävi tekemässä työpäivän ja minä ja lapset otettiin lomapäivästä kaikki irti ja kurvattiin Espooseen Eps:n rantaan veneelle jo ajoissa. Suunnitelma oli, että pikkukippari nukkuu päiväunet veneessä ja minä järjestän silläaikaa tavarat. Kun Kippari sitten tulisi veneelle, olisimme jo valmiita matkaan. No ei se ihan niin mennyt, mutta päästiin lähtemään kohtuullisessa ajassa, joten ihan hyvin se sitten meni. Tuuli oli mainio ja sen suunta ajoittain täydellinen. Hiukan tuhruinen keli, mutta sepä ei tätä menoa haitannut. Vielä satamasta lähteissä ei ollut varmaa, mihin mentäisiin, mutta suunta oli jo tiedossa. Koska tuuli kuljetti hyvää kuuden solmun keskivauhtia niin päätimme ottaa kiintopisteeksi Gölisnäsin, jossa ystävät jo odottelivat malttamattomana. Hiukan mietittiin, että kuinka tiukkaan Gölis olisi pakattu. Ja olihan se. Kuudessa tunnissa Lady oli pyyhkäissyt Inkoon Gölisi

Viime kesän postaukset jäi muistin varaan sillä tabletilla oli turhauttavaa kirjoittaa, saati sitten lisätä kuvia. Näppäränä ihmisenä taistelin yhden illan ja sain päivitettyä tämän "rakkineen" ja nyt postaaminen sujuu melko helposti. No mennään veneilyyn. Olemme pitäneet matalaa profiilia. Lähinnä tuon kaksivuotiaan supermiehen vuoksi. Totuuden nimissä, kotona vain on niin paljon helpompaa. Vaikka ei se täälläkään mitään lepoa ole. Ikävä veneilemään on kova. Venr on palannut telakalta eikä sen laipioita läpipultattu vaikka niin ensin oli sovittu. Nyt Lady pitäisi viedä koepurjehdukselle ja sitten onkin jo juhannus. Juhannus vietetään merellä vaikka henki menisi ja pikku-ukon virta lisääntyisi. Siitä lupaan päivittää kuvia ja vähän tunnelmia. Nyt jatkan punaviinin lipitystä ja alan ihmetellä tuuliennusteita. Seuraavaan kertaan.